Vuosia kestänyt yhteinen taipaleemme päättyy tähän, 14.5 vuotiaan ihanuuteni kanssa. Siitä olen onnellinen, että sain pitää Matrixin luonani loppuun asti. Ei enää uusia koteja.
Tämä kuva on entisen omistajan ottama. Matrix oli tuolloin vielä hänellä.
Tämä vanha herra oli se, joka sai minut rakastamaan cincuja uudelleen. Itsepäinen, iloinen, aina nimensä kuullessa tuli minua katsomaan. Vielä viimeisen kerrankin. <3
Muut cincut.. Noh, ne oli hänestä inhottavia, paitsi rouva, jonka kanssa hän kävi kylpemässäkin. 😂
Kun Max jutteli Matrixin kylpykaverille, Matrix ärähti oudolla äänellä ja Max jäi tuijottamaan silmät pyöreinä. Siinä oli niin koomimen ilme. Kirvoitti useammat naurut. 😂
Söipä Matrix joskus pöydälle vahingossa jääneet lakritsatkin, sekä ristikkoperunoita.. Ei yhtään haitannut, vaikka lakut oli maustettu turkinpippurilla. Piti aina varmistaa, ettei mitään jäänyt pöydille.
Ja oli sitä istuttu leivänpaahtimen päällä ja pissattu sisään. Mikrossa oli käyty papanoimassa. Tämä papana-episodi aiheutti monet hauskat raget.
"Mut se kävi paskalla mun mikrossa!!!"
Hahhah 😂
Kerran hiljaisuus yllätti, Matrix oli syömässä sokeria suoraan kupista. Viiksetkin oli sokerissa. 😍
Osasi itse avata häkkinsä oven ja, kun oli juossut tarpeeksi, meni takaisin isoon pesäänsä nukkumaan. Tämä toistui aina.. Fiksu poika.
Muistoja on paljon. Niin paljon, että niitä kertoessa menisi ikuisuus.
Kuitenkin tuntuu, että aikaa oli aivan liian vähän. Toivoo, ettei se päättyis tähän..
En tahtois irti päästää.. Vaan tiedän, on aika päästää irti hänestä, ystävästäni, vaan ei muistoistamme.
Pitkän taipaleen yhdessä kuljimme, muistomme sydämeemme suljimme.
Hyvästi pieni karvapalloni. 💖
Kuulehan, nyt kerron sulle, mitä tänään kuuluu mulle.
Aika sairas olen nyt, vanha sekä väsynyt.
Kipeä on mulla nassu, sekä mullin mallin massu.
Pipi on myös pieni poski, jo eilen siihen kovin koski.
Lääkkeet eivät auta enää, nyrpistän nyt niille nenää.
Levätä mä tahdon vain, ja muistella mun muistojain.
Hyvän elämän mä elin, tietä omaa kuljeskelin.
Aina olen ollut vapaa, enkä vaihda sitä tapaa.
"Isoon pesään" tein lystit retket, vietin monet hauskat hetket.
Siellä nautin kesäpäivät, muistot parhaat sieltä jäivät.
Sinne tahdon vielä päästä, nauttimaan hetken kesäsäästä.
Jos jaksan, tutun reitin kuljen, ja viimein hiljaa silmät suljen.
Nurmen peittoon pehmeään, peitelkää mut lepäämään.
Uinun siellä unta syvää, kesää ikuista ja hyvää.
Siellä kukkii kissankellot, siniset on niityt, pellot.
Ei untani voi estää, vain ystävyys se yhä kestää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi!